tiistai 30. elokuuta 2011

1 viikko ...

Vuoden päivät taaksepäin ajatellen tuntuu lyhyeltä ajalta. Vasta istuttiin infossa vaihtoon hakeville ja laskettiin ympärillä hermostuvia kilpailijoita. Nyt tuntuu, ettei aika riitä läheisten ihmisten kanssa olemiseen ja ympäröivästä arjesta nauttimiseen "viimeistä kertaa". Tuntuukohan vaihdosta palatessa, että vuosi on mennyt näin nopeasti?

Ajatella, sitä ollaan nelosvuoden opiskelijoita, ihan oikeita sempaita, melkein jo kohta daisempaita! Mitä enemmän opiskeluvuosia karttuu, sitä vähemmän tuntuu siltä, että osaisi jotain omaan alaan liittyvää, tai että edes kuuluisi tälle alalle. Toivon, että vaihdon jälkeen tuntuisi vähän paremmalta. Sekin on oikeastaan omasta yrityksestä kiinni, sinänsä lohdullinen ajatus.

Huomenna on vihdoin se odotettu kiinan tentti, ja kiinahan on juuri se kieli mitä nyt kannattaisi olla kertailemassa! Jes! Toisaalta ihan mukavaa saada jotain ajateltavaa ja tehtävää, mikä ei liity käsillä olevaan Suureen Muutokseen. Mitenköhän sitä pystyi aiemmin ottamaan niin rauhallisesti koko asian? Ei tää nyt mitenkään yllärinä tule..

Vaikka ahdistaa, kylmää ja pelotta, niin myös kutkuttaa ja jänskättää kivasti! Meistä tulee Sallan kanssa kämppiksiä Tokion sumuiseen iltapäivään, se lohduttaa suunnattomasti!

Ajattelen myönteisesti