Jostain syystä on luupannut päässä n. 3 biisiä kolmen viikon ajan. Yksi niistä on Marunouchisenin tunnari. Kotilinja! Pidän myös aidosta ja alkuperäisestä liikennevalolaulusta, joka soi mieliksemme mm. Takadanobaban eräässä risteyksessä. Tunnareista puheen ollen, koululla on myös oma laulu, "Alma Mater", jossa on vissiin n. 2 sointua. Jee! Mut vähänkö siistii, vähänkö pitää opetella laulamaan se äänissä Sallan ja Taijan kanssa!
(Koululla on myös oma Glee-club (!), joka kylläkin näyttää enemmän japanilaisen jäykältä poikakuorolta...)
Ollaan Sallankin kanssa saatu tutustuttua aika moneen kertakaikkisen mainioon tyyppiin koululla. Oon tosi onnellinen ja helpottunut siitä, ei se määrä vaan se laatu..? Huomaa, et muilla on kansallisuudesta ja koulutustaustasta riippumatta ihan samoja angsteja ja huolia koulun ja sosiaalisuuden suhteen, mikä sekin helpottaa omien epävarmuuksien sietämistä.
Luentojen orientaatioviikko alko eilen maanantaina, ja tähän mennessä kaikki kurssit on vaikuttaneet mielenkiintoisilta ja opetus pätevältä. Japanilaisten setien englannistakin on jopa saanut selvää! Mitä ihmettä?
Löysin kolmen viikon kuumeisen etsinnän jälkeen vihdoin itelleni koulurepun, jota käytän lopun elämääni ja jonka annan perinnöksi lapsenlapsilleni! Se on Cool, Överikova ja Tärkeilemätön!
Asiat on tärkeysjärjestyksessä ja kaikki paikallaan.
heei, vau miten kivalta kuulostaa! ihan mainio asia jos siella loytyy loistotyyppeja ja loistoreppuja. En malta odottaa, etta paastaan sinne tarkistamaan tilanne ;) taalla suomessa on harmaata ja raskasta ja me haluttaisiin kaikki talviunille eika suinkaan luennoille. Etta sellaisia terveisia, nauttikaa siita teidan tamanhetkisesta hienosta sijainnista!
VastaaPoista